Lomailua

Kun loman alkuun pääsi, on se alkanut maistua vallan mukavalle! Helsingin kaupungin järjestämää puistoruokailua on tullut hyödynnettyä, ja nyt on myös ehtinyt tavata ystäviä ja jopa tehdä pienimuotoisia retkiä. Ensimmäisellä lomaviikolla poikkesimme Fallkullan kotieläintilalla, ja mukana olivat myös työkaverini / ystäväni ja hänen kaksi poikaansa. Kun seurueessa on kolme vilkasta poikaa, on myös meno sen mukainen.. Eläimet eivät niinkään kiinnostaneet vaan muu ulkoilu kotieläintilan pihamaalla. Itselläkin oli tosi mukava päivä.

Kotieläintila onkin kyllä miljööltään miellyttävä, vähän kuin suomalaista maalaismaisemaa kaupungin keskellä. Eikä se edes maksa mitään. Tällä lomalla on tehty myös jo risteily Ruotsiin, josta kirjoitan myöhemmin, ja pian lähdetään pienelle kotimaan reissulle. Työasiat ovat käyneet mielessä varsin vähän, mutta sitä kaikkea muuta on kyllä edelleen huolena. Mutta lomasta osaa silti nyt nauttia!

Kirjallinen yöpöytä: Sidney Sheldon, Jos huominen tulee

Omasta kirjahyllystä otin kesälukemiseksi Sidney Sheldonin Jos huominen tulee. Olen lukenut kirjan ainakin kaksi kertaa aikaisemmin, ja lukiessani huomasin muistavani käytännössä kaikki juonenkäänteet. Se toki vähensi jännitystä, mutta hyvähän kirja silti oli. Mielestäni ehkä Sheldonin paras. Mafian petos tuhoaa Tracy Whitneyn perheen ja tulevaisuuden suunnitelmat. Hän suunnittelee koston, ja sitä kautta aukeaa Tracylle myös uusi elämä. Jos tätä kirjaa ei ole vielä lukenut, kannattaa se ilman muuta tehdä!

Kirjatorni: Judith Drews, Aapon maailma ja Aapo sairastaa

Kun miettii, mistä kirjoista pieni lapsi, joka ei vielä paljon edes puhu, pitää, on vähän vaikean tehtävän edessä. Aikuisen silmin useat kuvakirjat ovat sitä samaa, eikä aikuisena osaa aina hahmottaa, mikä herättää kiinnostuksen. Onneksi tässäkin voi luottaa asiantuntijoihin, ja tällä voi perustella kuulumisensa lukuisiin lastenkirjakerhoihin..! Vaukirjan kerhopaketissa Pampula sai kaksi kuvakirjaa, Judith Drewsin Aapon maailma ja Aapo sairastaa. Ja nämä ovat nyt erityisesti Pampulan mieleen. Illalla Pampula tuo kirjaa mukanaan sänkyyn, ja hokee "Aapu, Aapu". Äitikin ymmärtää, että nyt on luettava iltasaduksi Aapoa. Kirjoissa on simppelit piirrokset Aapo-pupusta ja hänen perheestään ja tekemisistään, ja sivuilla toistuvat samat kohteet, joita pieni kuuntelija mielellään etsii kuvista. Tekstiä on vähän. Pampulakin tietää ja ymmmärtää paljon sanoja, vaikka ei vielä haluakaan isommin puhua. Joskin puhe on viime aikoina selvästi lisääntynyt, ja Aapo-kirjoja tutkiessa Pampula innostuukin juttelemaan tosi paljon! Aapon maailma on nyt sitten ilman muuta matkalaukussa, kun lähdemme reissuun!