On tullut mietittyä, että tähdet ovat jotenkin huonossa asennossa taivaallani tai vain muuten on epäonnen jakso meneillään, koska ikäviä asioita on kasaantunut. Ne ovat heijastuneet myös blogini hiljaisuuteen.
Ensiksi on edelleenkin mainittava tämä sairastelu, josta ei ole vieläkään saatu selkävoittoa. Yhdeltä taholta tuli myös kommentti, että onkohan teillä kylpyhuoneessa kosteutta. Asia päätettiin selvittää, ja Helsingin Energialta lainatulla kosteusmittarilla epäily todettiin aiheelliseksi. Asian selvittely taloyhtiön kanssa on osoittautunut aika ikäväksi. Kylppäriremontti on joka tapauksessa nyt tehtävä.
Pitkään temppuillut tietokoneeni meni totaaliseen juntturaan. Epäonnista ihanasti auttaneet ystävät selvittivät, että kovalevy on sitten hyvästellyt minut lopullisesti. Ikävä vain, että en ollut ottanut kovalevyn antamista varoituksista onkeeni vaan siirtänyt varmuuskopioinnin huomiseen, huomiseen ja taas kerran huomiseen. Kunnes huomista ei enää sille kovalevylle ollut. Siinä meni sitten kuvat. Jossain on (kun vain muistaisi missä) muistitikku, jolla on ainakin Hakin vauvakuvia, mutta paljon nyt katosi lopullisesti. Onneksi olen sentään lähetellyt isovanhemmille paperikuvia, ja onhan tässä blogissa kuvia, heikommalla resoluutiolla tosin. Ystävät korjasivat tietokoneeni asentamalla siihen uuden kovalevyn, joten siinä suhteen oli sentään onnea - uutta tietokonetta ei tarvinnut vielä hankkia!
Paljon on ollut myös pienempää harmia. Minulta putosi juuri tehty vaateostos vaunukorista tielle tietämättömälle, olen tehnyt virheostoksia ja muuta vastaavaa. Mutta onneksi näihin osaa vielä suhtautua niin kuin pitääkin - pieninä harmeina. Joskus väsyneenä se ei tahdo onnistua.
Huonoja uutisia on myös tullut. Työpaikalta kuulemani käänteet eivät saa erityisemmin kaipaamaan sinne takaisin, mutta paluu on tästä huolimatta syyskuussa. Taloudelliset realiteetit kun ovat mitä ovat. Sain myös kuulla tässä keväällä, että Hakin nykyiseen hoitopaikkaan ei oteta syksyllä uusia lapsia. Vaihtoehdoiksi jäi, että lapset ovat eri hoitopaikoissa tai että Hakki siirtyy siihen paikkaan, jossa Pampula aloittaa. Päädyin jälkimmäiseen vaihtoehtoon, vaikka hoitopaikkojen fyysinen etäisyys ei olekaan kovin iso. En ole vielä Hakin kanssa asiasta isommin puhunut, mutta tiedän, että siirtyminen ei tule olemaan kivutonta. Kuulumiset vanhempieni suunnasta ovat myös välillä olleet aika ikäviä. Terveydenhoidon tila suututtaa!
Nyt jännitän, kääntyykö elämään onnekkaampi lehti. Matkalle pitäisi lähteä viikonloppuna, mutta laskeutuuko tuhkapilvi suunnitelmien päälle? Sairastelut ovat tietenkin yksi kysymys, mitä ei voi olla miettimättä katsoessa kahta pientä räkänenää. Ja juuri nyt Pampula on kuumeessa, eilen ja toissaviikolla kuumeili Hakki. Voi kun, voi kun, VOI KUN ME PÄÄSTÄISIIN REISSUUN!
Kirjallinen yöpöytäCecelia Ahern, LahjaCecelia Ahernin Lahjan aiheena on aika. Päähenkilö Loulla on aina kiire, hänen pitäisi aina olla jo seuraavassa paikassa, joten hän ei ehdi olla kunnolla läsnä missään. Ei edes kotona, tai ei varsinkaan siellä. Lou jos kuka tarvitsisi mahdollisuuden olla kahdessa paikassa yhtä aikaa.. - mutta entä sitten? Aihe on tärkeä ja herkullinen, mutta jotenkin tuntuu, että tästä olisi voinut saada enemmänkin irti. Mutta hyvä kirja tämä on.
Alexander McCall Smith, Oivallinen aviomiesTässä kirjassa Naisten Etsivätoimisto Nro 1:n Mma Ramotswen aviomies J.L.B. Matekoni haluaa kokeilla siipiään etsivänä, Matekonin korjaamon apupoika Charlie haluaa näyttää kykynsä muualla kuin korjaamolla ja myös etsivätoimiston Mma Makutsi miettii uudenlaisia uranäkymiä. Kirjassa vahvoina teemoina ovat anteeksianto ja luottamus. Tämä kirja ei ollut niin ihanan "filosofinen" kuin edeltäjänsä, mutta hieno lukukokemus yhtä kaikki. Se J.L.B. Matekonin etsiväjuttu jäi kyllä vähän vaivaamaan, tulikohan asia selvitettyä loppuun asti..
Matkalle lähtö on lähellä.. Laukut on jo nyt edellisenä iltana viety lentokentälle, ja aamulla lentelemme. Toki tässä vielä eilen jouduttiin hakemaan lääkekuuri Pampulan korvatulehdukseen, mutta eiköhän me huomenna laskeuduta pizzan kotimaahan. Ennen matkakuvia muutama kuva keväältä. Pampula ja Hakki keinuvat, Hakki tutustuu leikkipuistossa vuoheen ja vielä kuva Pampulan ensimmäisestä vapusta. Hymyileviä kasvoja ja hyvää mieltä, kyllä sitä on mahtunut kevääseen äidin ajoittaisesta itsesäälistä huolimatta!
