Tämä on vielä melkoisen uusi juttu meillä, mutta nykyään jokapäiväinen: Hakki on löytänyt television lumovoiman! Tai lähinnä videoiden lumovoiman - meillä pyörii Pingu, Myyrä ja Nalle Puh. Pitkään oli niin, että Hakin TV:stä katsomat ohjelmat olivat lähinnä pätkiä Täydellisistä naisista, Housesta, Mentalistista, Talentista... - toisin sanoen ohjelmista, joiden tallennuksilla Hakin vanhemmat viihdyttivät itseään. Mutta nyt meillä vaaditaan "pipiä" eli ystäväämme pingviiniä estraadille joka päivä, ja minä yritän käyttää tilanteen hyödykseni palkitsemisen kautta: "Pingu lähtee heti pyörimään, kun olet syönyt kiltisti /vaippa on vaihdettu...!"Olen joutunut jo miettimään, minkä verran televisiota voi noin pieni lapsi katsoa päivässä. TV:n katselu on mukavaa puuhaa hoitopäivästä väsyneelle Hakille, mutta pitäähän sitä nyt muutakin tehdä. TV:n katseluun liittyy tällä hetkellä myös jonkinmoinen uutuuden viehätys. Ja kieltämättä esimerkiksi ruoanlaitto on helpompaa, kun Hakki viihtyy TV:n ääressä. Väittäisin kuitenkin, että Hakki nauttii kirjoista enemmän kuin videoista. Kirjojen luku on myös yleensä sosiaalinen tapahtuma, sillä Hakki kyselee kovasti kirjojen kuvista. Ja minustakin on mukavaa katsella Hakin kanssa kirjoja, kun taas Pingu käy välillä suorastaan hermoon. Joku masokisti oli muuten laittanut puhelimensa soittoääneksi Pingun tunnarin, kuulin yksi päivä lounaalla. Huh huh!
Kirjallinen yöpöytä: Stieg Larsson, Tyttö joka leikki tulella
Heti perään ensimmäisen osan jälkeen tartuin Stieg Larssonin trilogian toiseen kirjaan. Tämäkin kirja on aivan mielettömän hyvä, mutta paikoitellen hyvinkin raaka. Hetkittäin jouduin siirtämään kirjan syrjään väkivaltavyöryn vuoksi, mutta kauaa siitä ei koskaan malttanut pysyä irti. Kirja toden totta tempaisi mukaansa, ja päähenkilö Lisbeth on peppipitkätossumainen, yllättävä ja ristiriitainen sankaritar, jota lukija tahtoo ymmärtää. Mutta ymmärtäisikö hän kohdatessaan vastaavan ihmisen todellisessa elämässä? Tämän kirjan jälkeen en jatkanut suoraan kolmannella osalla vaan päätin henkäistä hetken. Mutta jo nyt sormet syyhyävät trilogian päättävän kirjan suuntaan..!
1 kommentti:
Sama juttu (taas) meilläkin! Ihana kun lapset kehittyvät ja keksivät uusia asioita niin samaa rataa :) Nea katsoisi videoita vaikka koko päivän!
Meillä suosikit tosin ovat Ti-Ti Nalle, Tomi Traktori, Muumit ja Simpsonit (Vaikka neiti ei niistä mitään ymmärräkään kun englanniksi puhuvat). Lisäksi netistä katsellaan pätkiä Posti Patesta, Fröbelin palikoista, Pingusta, Hilarius Hiirestä yms.
Samaa olen tosiaan joutunut miettimään kun sinä: Mikä on sopiva television katseluaika per päivä? Vai saako se edes olla päivittäistä? Se kun kuulema pitkällä tähtäimellä passivoi lasta... Ja tämä on vasta niitä ensimmäisiä televisioon/tietokoneeseen/aktiiviseen tekemiseen liittyviä pohdintoja, suurimmat ovat varmasti vasta edessä!
Lähetä kommentti