Kun viime perjantaina menin hakemaan Hakkia hoidosta, sain huomata, että ryhmisläiset olivat juhlineet Halloweeniä: lapset kirmasivat pihalla hurjissa kasvomaalauksissa! Hakilla oli kuitenkin kasvot tutut ja maalittomat, hän ei ollut halunnut itselleen Halloween-taidetta. Mutta välipalalla tarjoiltu HAAMUKAKKU oli saanut Hakin vakavaksi, hän oli nauttinut kakkupalastaan täysin hiljaa ja hartaasti. Oli mitä ilmeisimmin ollut HYVÄÄ!On kyllä tosi hauskaa, että päivähoidossa halutaan ja jaksetaan tehdä lasten kanssa tuollaisia yhteisiä tempauksia. Itse vierastan vielä Halloween-juhlintaa, ja kotona emme siis kovertaneet kurpitsaa lyhdyksi emmekä muutenkaan "hurjailleet". Ehkä joskus muutaman vuoden päästä sitten...
Mutta sen verran päätin nyt itsekin toimia Halloween-henkeen, että liitän blogiin kaksi "kauheaa" kuvaa. Toisessa Hakki haamuilee yöpaidan kanssa, toisessa on tukka jokseenkin pahassa jamassa.. Pitäisiköhän käyttää hoitoainetta..?
Kirjallinen yöpöytä: Diana Gabaldon, MatkantekijäOlen edennyt historiallisten tiiliskiviromaanien lukemisessa kolmanteen osaan. Sarjaan hurahtanut äitini on parhaillaan kuudennen ja viimeisen kirjan kimpussa. Jonkin verran kerronnassa on mielestäni pitkittämisen makua, ja päätinkin lukiessani, että neljännen osan kanssa saa mennä ilman muuta jonnekin ensi vuoteen. Tässä kirjassa liikutaan paljon merillä, ja tapahtumiin liittyy merirosvoja, jalokiviä, orjakauppaa ja toki myös tuttuun tapaan rakkautta ja suurta ystävyyttä. Melkoinen cocktail. Kirja on hyvä, mutta liika on liikaa, ja nyt pidän näistä tauon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti