Aasi ja jästipää

Yhden kuukauden perusteella vaikuttaa siltä, että Hakin kohdalla kolme päivää viikossa tutussa ryhmäperhepäiväkodissa ovat hyvä ratkaisu, vaikka olenkin äitiyslomalla. Hakki ehti olla reilut kaksi kuukautta kesälomalla, ja siitä huolimatta hän solahti hienosti ryhmiksen porukkaan ja rutiineihin - kuin ei olisi pois ollutkaan! Ja näin sekä hyvässä että pahassa, kyllä Hakki on jo heittäytynyt hankalaksi hoidossakin.

Jo kolmantena hoitopäivänä Hakki joutui useamman kerran nurkkaan. Oli purrut toista lasta, ja ties mitä muuta... Mutta se on sanottava, että Hakki osoitti tilanteissa ihailtavaa omatoimisuutta - hän alkoi mennä nurkkaan jo ihan itse ilman kehoitusta... Kait sitä on yritettävä olla sitten ylpeä tästä?

Ryhmiksen porukassa vaihtui tänä syksynä yksi lapsi yhden tultua eskari-ikään, ja Hakin on tietenkin pitänyt yrittää isotella uudelle pojalle. Ulkona hän oli kuristanut tätä takaapäin, ja yrittänyt sitten liueta paikalta saapastelemalla muina miehinä pihan metsikköön. Hoitaja oli ottanut syyllisen kiinni, ja käskenyt pyytää uudelta pojalta anteeksi. Kolme kertaa Hakki oli vain käynyt kuiskaamassa jotain tämän korvaan, vasta neljännellä kerralla hän oli sanonut sellaisella äänellä "anteeksi", että hoitajakin kuuli. Kertoessaan tapahatuneesta minulle hoitaja totesi armaan poikani olevan melkoinen jästipää. Pakkohan se oli myöntää. Jästipää mikä jästipää.

Yhtenä hoitopäivänä ryhmiksen pienimpien kanssa tehtiin retki läheiseen leikkipuistoon, kun siellä oli nähtävänä ja rapsuteltavana eläimiä (Hembölen kiertävä kotieläinpiha). Tarjouduin mukaan retkelle, koska itseäkin tapahtuma kiinnosti, ja koska ajattelin, että minusta olisi apuakin, kun vahtisin oman lapseni. Tapahtumassa Hakki pääsikin sitten ratsaille, aasin selkään! Tätä ennen hän oli ollut vain kamelin selässä alle yksivuotiaana Lanzarotella. Aasille ei ollut jonoa, ponille kyllä - tiedostaville pikkutytöille aasi ei kelvannut..!

Puputkin kiinnostivat Hakkia. Hän pitää pupuista, onhan hoitorepussakin aina oma pehmopupu ja paa (=unirätti, joka oli muinoin äidin yöpaita) mukana. Suloinen, pupuista pitävä, jästipäinen, reipas, aasilla ratsastanut poika on tämä meidän Hakki!