Hakilla on oma mäki. Hänen Aurinkoisen Korkeutensa Isä rakensi takapihallemme Hakille oman mäen, ja jäädytti sitä kastelukannulla. Lunta on niin paljon, että mäkikin syntyi mukavasti. Tämä mäki on tosi mieleinen, joskin siinä on jo tapahtunut pieni haaverikin. Hakki on häikäistynyt isompien poikien tavasta laskea mäkeä seisaaltaan pulkalla, ja yritti kerran ehdottaa sitä itsekin, kun oltiin rattikelkalla lähimäessä. Oli tosi hauskan näköistä, kun pikku kaveri seisoi rattikelkkanssa päällä kädet levällään ja odotti, että nyt tästä lähdetään vielä liikkeelle.. Oli pakko esittää asiaan eriävä mielipide. Mutta tästä omasta mäestä hän sitten ehti kokeilla seisallaan laskemista, mikä johti kaatumiseen ja punaiseen, rupiseen nenään. Nyt mäkeä on laskettu hienosti istuallaan, ja haalari luistaa hyvin!Talvi on nyt muutenkin parhaimmillaan. Hoitoonkin mentiin eilen pulkalla! Upeaa, että täällä etelässäkin on kerrankin kunnon talvi! Aurinko vain paistaa valitettavan vähän.
Kirjallinen yöpöytä: Sue Grafton, H niin kuin henkirikos
Tässä dekkarissa yksityisetsivä Kinsey Millhone joutuu toimimaan peiteroolissa tutkiessaan vakuutuspetoksia ja väkivaltainen jengimaailma köyhällä alueella tulee liiankin tutuksi. Ystävyys parin kovapintaisen vahtikoiran kanssa yllättää Kinseyn itsensäkin. Vauhdikas kirja, muttei ehkä niin hauska kuin monet muut Graftonin dekkarit. Jengiympäristö ON vähän ahdistava.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti