Nämä klassiset kasvatusmetodit - uhkailu, lahjonta ja kiristys - ovat meillä jo hyvin käytössä. Asiassa ei kyllä liene mitään ylpeilemistä. Yritän kuitenkin olla johdonmukainen ja uhkailla vain sellaisilla "rangaistuksilla", jotka on oikeasti mahdollista toteuttaa. Muuten mainio kasvastusmetodi menettää tehonsa..! Kun olemme uhanneet jättää Hakin yksin kotiin kauppareissun ajaksi, jos hän ei heti tule puettavaksi, olemme mielestäni toimineet väärin. Kaksivuotiasta kun ei oikeasti voi jättää kauppareissun ajaksi kotiin.
Neiti Koira on meillä taas kotona vietettyään pitkän joululoman Vuosaaressa. Neiti Koira on hyvin laiska ulkoilija, ja käytännössä meillä on usein niin, että Neiti Koira saa yhden pitemmän lenkin päivässä, kaksi kertaa hän käy ulkona vain tarpeilla. Yhtenä aamuna MINULLA oli tarkoitus, että käytämme Hakin kanssa ensin Neiti Koiran ulkona ja lähdemme sitten kirjastoon ja kauppaan. Hakki oli eri mieltä. Hän vain leikki dubloilla, kun pyysin häntä puettavaksi. Kerroin, että jos hän ei tule, äiti lähtee Neiti Koiran kanssa yksin ulos. Tämä ajatus ei häirinnyt Hakkia lainkaan. Minä puin, laitoin koiralle valjaat, ja totesin, että nyt äiti lähtee. Hakki tuli ulko-ovelle vilkuttamaan ja veti oven välistämme kiinni.
Oho. Totesin siis jättäneeni kaksivuotiaan yksin kotiin. Kävimme Neiti Koiran kanssa pikaisesti kulmalla, jossa koira kuuliaisesti sekä pissasi että kakkasi, ja palasimme kotiin - olimme poissa noin kolme minuuttia. Hakki tuli ovelle vastaan ja oli hyvin tyytyväisen oloinen, hänellä ei ollut mitään hätää. Myöskään näkyviä vaurioita pojassa tai asunnossa ei ilmennyt. Mutta kirjasto- ja kauppareissun suhteen en enää uhkaillut mitään, ja Hakki tulikin kiltisti puettavaksi. En kuitenkaan kokenut erityisesti onnistuneeni!
Eilen illalla Hakki ei halunnut pukea pyjamahousuja. Sanoin, että jos hän ei suostu pitämään pyjamahousuja, äiti ei lue satua. Hakki ei pukenut housuja, äiti ei lukenut satua. Jotenkin tuli älytön olo - oliko tämä nyt sitten tämän arvoista? Mutta puolustukseni todettakoon, että samana iltana Hakki oli rikkonut yhden Origo-kulhon. Pudotti lattialle. Tahallaan.
Kasvattaminen ei ole helppoa. Eivätkä uhkailu ja kiristystkään takaa onnistunutta lopputulosta. Harjoittelu jatkuu...
1 kommentti:
Ohhoh :o Onpas pojalla luja tahto ja todella hyvä itsetunto kun uskaltaa jäädä yksin kotiin! ei kovin parane siis enää kotiin jättämisellä uhkailla :)
Neallakin on silloin tällöin vastaavaa ulos lähdön yhteydessä: Neiti vain leikkisi leluillaan. Kun sitten alan itse pukea, totean olevani aivan kohta lähdössä ja avaan välioven, tulee Neakin melko nopeasti pukemaan.
Ja hieman aiheesta sivuten, Nea nukkuu aina vain vaipalla ja pikkareilla, ja pitää osan aikaa yöstä ohutta peittoa päällään: yöpuvun kanssa hän hikoilee niin paljon ettei saa nukutuksi.
Lähetä kommentti