Suuret asiat tapahtuvat kotona

Takana on kaksi työviikkoa, mikä tarkoittaa lyhennetyn työviikkoni tapauksessa kahdeksaa työpäivää. Yhtenä työpäivänä piipahdin jo päiväseltään Oulussa, ja kaksi työpäivää on ollut vain puolikkaita, sillä Pampula sairastui kuumeeseen, ja hoidimme Hänen Aurinkoisen Korkeutensa Isän kanssa Pampulaa kotona tehden vahdin vaihdon puolessa välissä päivää. Kahdessa viikossa on selvinnyt se, että työaikani ei riitä työtehtävieni tekemiseen, ei riittäisi edes ilman tuota osittaista hoitovapaata. Mutta tämähän on tuttua nykyään useimmille työssä kävijöille.

Päivähoidossa lapsilla on mennyt hyvin. Myös Pampulalla. Hänestä on jo tullut sosiaalisempi, ja hän on oppinut enemmän leikkimään. Oli yksikin päivä hauska mennä hakemaan lapsia kotiin ja nähdä, kuinka Pampula ja vähän isompi poika istuivat yhdessä maassa ja pudottelivat tammenterhoja sankoon. Kotona on ollut iltaisin selvästi enemmän parkua kuin muulloin, eli ei se erossa olo vanhemmista täysin oireitta ole alkanut. Ja kuumeen aikana takertuminen olikin aikamoista. Hakki puolestaan on nyt selättänyt ryhmiksen vaihtamisesta aiheutuneen epävarmuuden.

Itse olen vielä hyvin kaksijakoisella mielellä. Töissä tapaa työkavereita, mikä on mukavaa. Eivätkä työtehtävänikään ole pöllöimmästä päästä, mutta niitä on liikaa. Jatkuva aikapula ja riittämättömyyden tunne, joista ei välty kotonakaan, rassaavat. Ja vaikka työssä on oma imunsa, ei mitään niin merkittävää tapahdu töissä kuin kotona. Hakki on nyt oppinut ajamaan polkupyörällä ilman apurattaita, eikä näin hienoa uutista työ pysty koskaan tarjoilemaan.

Niin. Jos voisin olla enemmän kotona vaarantamatta taloudellista turvallisuutta, tekisin ilman muuta niin.
Kirjallinen yöpöytä: Anne Tyler, Nooan kompassi
Liam saneerataan pois työpaikaltaan. Tämä ei ole ihan helppo asia yksin asuvalle 60-vuotiaalle. Seuraa muutto pienempään asuntoon, ja siellä Liam joutuu alkajaisiksi väkivallanteon kohteeksi. Liamia vaivaa tästä aiheutunut muistikatko, hän tuntee menettäneensä palan elämästään. Vaikka Liamin tilanteeseen ei ole omakohtaista sidettä, on kirja mielenkiintoista luettavaa. Ihmis- ja itsetuntemus nousevat kirjassa merkittävään asemaan.