Juhlat lyhyen ja pitkän kaavan mukaan

Täällä ollaan ja edelleen yhtenä kappaleena.. ;-) Blogin hiljaisuus johtuu tietokoneongelmista, kotikoneeni ei yksinkertaisesti päästä minua nettiin. Nyt otin työkoneeni viikonlopuksi kotiin mukaan. Mutta koska työpäiviä on jäljellä enää kolme, on kotikoneen ongelmat yritettävä ratkaista pikaisesti, tai olen totaalisessa nettikatveessa!

Tämän bloggauksen kuvat ovat JUHLAkuvia. Ensimmäinen on Hakin kevätjuhlasta. Ne pidettiin Hakin ryhmiksen pihalla, ja juhla oli muiden alueen perhepäivähoidon yksiköiden kanssa yhteinen. Mukavia esityksiä nähtiin, mutta todettava on, että Hakin panos hänen ryhmiksensä esitykseen vaikutti aikamoisen pieneltä. Varsinkin kun kaveri paiskasi taas jostain syystä lippiksensä maahan, ja lähti rivistä murjottamaan läheiseen puun juureen. Ehti toki vielä mennessään tönäistä kaveria, joka yritti auttaa lippistä päähän. No, nyt ei sentään karattu äidin ja isän luokse, kuten tapahtui joulujuhlassa, joten ehkä tämä oli edistystä? Ehkä?

Esitysten jälkeen kaikille tarjottiin jäätelötikut. Ja ihan tuollaiset maxi-kokoiset sellaiset. Tästä juhlan osuudesta Hakki nautti tosissaan. Hän nuoleskeli jäätelöä antaumuksella, kaikessa rauhassa. Väki väheni ympäriltä, ja loppujen lopuksi ryhmiksen pihalla oli enää vain kaksi henkilöä: Hakki ja hänen äitinsä. Istuimme nurmikolla, ja Hakki maisteli jäätelöään. Se tuntui riittävän ja riittävän. Äidin jäätelö oli luonnollisesti jo kauan aikaa ollut muisto vain. Mutta toisaalta, mikäs se oli kesäisessä säässä pihalla istuessa, kun ei ollut mihinkään kiire. Jäätelö ON hyvää, ja siitä kannattaa nauttia kunnolla!

Toinen juhlakuva on otettu rivarimme etupihalla, ja Hakilla on ensimmäistä kertaa elämässään kauluspaita päällä. Kaikki talomme asukkaat oli pyydetty koulujen päättymisviikon sunnuntaina naapuriin käymään - heillä tytär pääsi ylioppilaaksi. Vierailun alun Hakki käyttäytyi hyvin särmästi, istui sohvalla siivosti, ja kun siirryttiin kahvipöytään, hän söi nätisti ja rauhallisesti. Mehu, kakku ja pikkuleivät - kaikki maistui pienelle herkkusuulle. Mutta kun syömiset oli syöty, alkoi myös käytöskukkanen hiljalleen lakastua. Sohvalla ja nojatuoleissa keikkuminen alkoi, ja vähitellen saatiin myös ääniefekti mukaan. Hakki alkoi pitää omaa mölinäänsä, mikä on hyvä tapa häiritä ympärillä käytävää keskustelua.

Juhlat olivat sitten meidän osalta ohi. Hakki ihan itse totesi, että nyt mennään, ja me poistuimme vieraista ensimmäisinä. "Kiitos, kiitos, kivaa oli", mutta nyt on parempi lähteä, kun kaikilla on vielä hyvä mieli..!

Kirjallinen yöpöytä

Kaari Utrio: Vaitelias perillinen

Kaari Utrion uudet keveämmät romaanit ovat parhaimmillaan hieman Jane Austenin tyylisiä lukunautintoja. Vaiteliaassa perillisessä tapahtuu paljon, aina haaksirikosta testamenttikiemuroihin ja petoksista rakkauden suudelmiin. Historiallisen Helsingin kuvaus on myös kiinnostavaa luettavaa. Hyvä kirja, mutta Kaari Utrion edellinen, Ilkeät sisarpuolet, oli kyllä parempi.

Stephenie Meyer: Uusikuu
Joo-o, minun piti sitten lukea teineille suunnatun vampyyrisaagan toinenkin osa. Kyllä tuon kirjan vähän varovasti junassa kaivoi laukusta, ettei vaan kukaan huomaa, mitä luen..! Vampyyreja, zombeja ja ihmissusia.. mikäs sen parempaa. Pakko tunnustaa, että pidin kirjasta. Mutta ei tästä sen enempää. Nyt kuitenkin luen ihan kirjaston aikuisten osastolta lainattua materiaalia..!