torstai 24. heinäkuuta 2008

Minä, Hänen Aurinkoisen Korkeutensa Äiti

Minulla on ilo ja kunnia olla Hänen Aurinkoisen Korkeutensa Äiti. Hänen Aurinkoinen Korkeutensa, jatkossa myös H.A.K. ja Hakki, on nyt seitsemän kuukauden ikäinen poikavauva, joka pisti äitinsä 39 vuotta kestäneen elämän uuteen uskoon. Tässä blogissa tulen kirjoittamaan pääasiassa äitiyden ihmeestä, ah niin ihanista päivistä vauvan kanssa... (unohtamatta piinavaa väsymystä, yöllä tuhannen desibelin voimalla karjuttuja käskyjä äidin toiminnan jouduttamiseksi, kaikkialle atomipommin tavoin leviävää sosesotkua ja aina vain ylämäkeen työnnettäviä lastenvaunuja). Huolimatta siitä, että vauva-arki vaatii kaikki käytettävissä olevat voimat ja vähän enemmänkin, olen äärimmäisen tyyväinen, että minulla on Hakki. Jokainenhan on aina maailman ihanimman vauvan äiti, niin luonnollisesti minäkin, mutta olen miettinyt, että osaltaan tyytyväisyyteni vaikuttaa sekin, että olen jo 39-vuotias. En tosin suosittele lapsenteon jättämistä näin myöhäiseen vaiheeseen, mutta onpahan ainakin ollut sitä vapaata elämää riittämiin. Minä olen taatusti saanut mennä tarpeeksi, ja olen hakannut tätä tikkuista päätäni seinään ja tehnyt tempauksia, joita vanhainkodissa ääneen muistelemalla saa naapurimummonkin kiikkustuoliin vipinää. Edellyttäen, että vielä siinä vaiheessa muistaa ne jutut, ja puheesta saa selvää...

Sain eilen ystävältäni sähköpostiviestin, jossa muistutettiin siitä, että elämä on tässä ja nyt, ei huomenna tai sitten, kun on se isompi talo tai saavutettu jokin tietty virstanpylväs. Vauvan kanssa ollessa tuo viesti avautuu helposti. On nautittava juuri tästä hetkestä. Vauva kasvaa ja muuttuu joka päivä, ja kasvaessaan hän myös aina hitunen kerrallaan etääntyy myös äidistä. Äitiys on luopumista, niin katkeran suloista.

Napatynkä irtosi.
- "Nyt Hakista on tullut iso poika, Hakki jättää äidin.. nyyyyyh!"
Potkuhousujen lahkeeseen saakka ulottuvat maitokakat muuttuivat kiinteiksi pökäleiksi.
- "Nyt Hakista on tullut iso poika, Hakki jättää äidin.. nyyyyyh!"
Paikallaan pysymisen sijasta vauva eteneekin paikasta toiseen.
- "Nyt Hakista on tullut iso poika, Hakki on pian ovella, Hakki jättää äidin.. nyyyyyh!"
Vauva on puettu potkuhousujen sijasta college-puseroon ja -housuihin.
- "Nyt Hakki näyttä isolta pojalta, Hakki jättää äidin.. nyyyyyh!"
Äitiyspakkauksen helistimen kukan muotoinen pää mahtuu kokonaan vauvan suuhun.
- "Nyt Hakista on tullut iso poika, Hakki jättää äidin.. nyyyyyh!"

Että näissä merkeissä.. Ja ehkäpä lähden tästä nauttimaan aurinkoisesta ja lämpimästä päivästä tuonne pihalle. Tässä ja nyt.

Ei kommentteja: