Poikkesin tänä vuonnakin Helsingin Messukeskuksessa Lapsimessuilla, kaksin Hakin kanssa. Pampula oli isänsä kanssa kotona. Messut olivat monipuolinen kokonaisuus ja paljon me ehdittiin reilun parin tunnin aikana. Hakki kokeili Poliisin moottoripyörää, istui maijassa, kävi paloautossa ja ajoi polkuautoa, testasi potkulautaa, pyöritti useampaakin onnenpyörää, riekkui pomppulinnassa, teki äidille terveystarkastuksen, sai ilmapalloja, maistoi salmiakkia (eka kertaa elämässään, ei tykännyt..) ja käyttäytyi erinomaisen kiltisti!Shoppailu pysyi muuten messuilla aisoissa, ja ostin jopa vain yhden lastenkirjan. Aikamoinen saavutus!
Valokuvat näyttävät varsin vaisuilta, ja kotimatkalla junassa otetusta kuvasta voikin sen jo arvata.. Taas tultiin kipeäksi. Hakki sairastui messujen jälkeen kuumeeseen, joka onneksi meni parissa päivässä ohi. Mutta Pampula sai oksennustaudin ja ripulin, jotka viidentenä sairaspäivänä veivät meidät lääkäriin ja sieltä kuivumisoireiden johdosta lähetteen kera Lastenklinikalle. "Oksentajia" oli tuolloin niin paljon, että eristyshuoneessa oli meidän lisäksemme toinenkin potilas eikä nenämahaletkuja riittänyt kaikille. Pampulan kohtaloksi tuli, että äiti juotti nesteytysjuomaa ruiskulla. Jos juoma ei olisi pysynyt sisällä eikä sitä olisi mennyt tietyn aikarajan puitteissa riittävästi, olisi Pampula pistetty tippaan. Me kuitenkin selvisimme koitoksesta ja pääsimme kotiin! Lastenklinikkakäynnistä jäi kaikesta huolimatta positiivinen kuva - henkilökunta oli ystävällistä, ja sain huomata, että nenämahaletku ei ole ollenkaan niin paha juttu kuin miltä se kuulostaa. Pampulan huonekaveri pystyi letkunsa kanssa jopa nukkumaan, kun taas Pampulan oli itse urakoitava juomisen kanssa. Ja olihan siinä äidilläkin työmaansa..! Nyt on toivon mukaan vatsatauti selätetty... Ja äiti on monta kokemusta rikkaampi ja aika tavalla väsyneempi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti