Ei me meinata tervehtyä, ei. Pampula piti jo viedä ennen viikonloppua lääkäriin, ja diagnoosit olivat korvatulehdus, silmätulehdus ja keuhkoputkentulehdus. Ripuliakin on tullut, minulle ja Pampulalle. Ja jos Hakin piti olla jo voiton puolella, niin minähän unohdin jälkitautien mahdollisuuden! Tänään oltiin Hakin kanssa lääkärissä, koska toipumisessa tuli takapakkia kuumeen ja ylenpalttisen väsymyksen muodossa, ja niinhän se oli: jälkitautina oli tullut korvatulehdus. Nyt on molemmilla lapsilla antibiootit, ja myöskin silmätippoja ovat molemmat saaneet. Ja yskänlääkettä. Ja isänsä ja äitinsä rykivät ja punoittavat, toistaiseksi ilman lääkitystä. Optimistisuuspillereille voisi ainakin olla tarvetta..!
Kirjallinen yöpöytä: Charlotte Bronte, Professori
Tässä 1800-luvulla kirjoitetussa romaanissa on hyvä suomentajan (Inkeri Koskinen) esipuhe. Ilman tätä esipuhetta olisi ollut vielä vaikeampi käsittää kirjan rasistisuutta ja sen hyväksymää frenologiaa (oppia siitä, että ihmisen henkiset piirteet määräytyvät syntymässä ja näkyvät kasvoilla lapsesta pitäen). Tuntui jotenkin järkyttävältä lukea, kuinka esimerkiksi jonkun kasvot piirteet oletetusti kertoivat henkilön tyhmyydestä. Ja kuinka kirjan päähenkilö, opettaja, näin jo kasvonpiirteiden perusteella teki päätelmiä oppilaidensa kapasiteetista oppia! Miespuolinen opettaja tuntui myös minusta sovinistiselta, vaikka omana aikanaan hän on varmaan ollut edistyksellinenkin. Kieli oli hankalaa lukea, joskus hassuakin, ja kirjan kertojana toimiva miesopettaja tuntui pääosan ajasta ärsyttävältä ja omahyväiseltä, lähes tekopyhältä. En minä kyllä tästä kirjasta erityisemmin pitänyt. Mutta jollain lailla hyvä lukukokemus kuitenkin.
1 kommentti:
Voi kurjuus mikä tautimassa teidän yllenne on laskeutunut. Paljon tsemppiä ja pikaista paranemista toivotan!
Lähetä kommentti