Kummoista psykologiaa ei tarvita siihen, että havaitsee imetyksen tällä hetkellä olevan ajatuksissani pinnalla. Nimittäin, imetystä ollaan lopettelemassa. Ja niinkuin moni asia meillä, tämäkin taitaa olla hankalampaa äidille kuin lapselle. Imetys on nyt hyvin helposti vähentynyt pariin kertaan vuorokaudessa, aamuun ja iltaan. Hakki ei ole näistä maitotilkoista mitenkään riippuvainen, osoittihan sitä viikonloppuna vuorokauden eron helppouskin. Tissuttelu on Hakista hauskaa, saattaa jopa suorastaan naurattaa, mutta nälkäänsä hän ei enää äidinmaitoa juo. Ja läheisyyttä hän saa muullakin tavalla.
Mutta minulle tämä on vaikea virstanpylväs. Yksi tärkeä askel tiellä, joka johtaa siihen, että Hakki jättää äidin. Toki olen iloinen, että imetys on loppumassa näin luontevasti, mutta saanhan tuntea haikeutta, saanhan..?!
Kirjallinen yöpöytä: Emily Giffin, Vauvanpitävä
Vauvanpitävä tarkoittaa tässä kirjassa sopimusta, jonka rakastunut ja avioituva pari solmii: ei lapsia. Muutaman vuoden kuluttua toinen osapuoli sairastuu vauvakuumeeseen, ja vauvanpitävä sopimus aiheuttaakin suhteeseen syvän juovan - ja eron. Kirjan kirjoittaja Emily Giffin on amerikkalainen ja juristi, ja nämä asiat näkyvät asian käsittelyssä. Motiivit, taustat ja tapahtumat ruoditaan joka kantilta ja välillä käy mielessä, että ollaanko nyt vähän turhan perusteellisia. Mutta toisaalta, hauska kirjoitustyyli tempaisee mukaansa, ja on todella hyvä pohtia myös sitä, että kaikki ihmiset eivät toden totta halua lapsia. Minullekaan lapsen tahtominen ei ole ollut mikään itsestäänselvyys, joskin sitten hurahdin tähän äitiyteen pahemman kerran. Vauvanpitävä on myös koskettava kirja, ja se sisältää paljon aineksia monenlaiseen rakkauteen. Olematta hömppää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti