Kirjoja ja kirjakerhoja sekä Kirjallinen yöpöytä

Hahaa, aion liittää Hänen Aurinkoisen Korkeutensa kirjakerhoon! Liittymislahjaksi saamme Nalle Puh -ruokailusetin ja pituusmitan. Hakki kuuluu kyllä jo yhteen kirjakerhoon, mutta siitä meidän tarvitsee ostaa enää yksi kirja ja voimme erota.

Kirjakerhot ovat minulle jonkin sortin pahe. Liittymiskirjojen lumoissa olen liittynyt kirjakerhoihin useita kertoja, ja tälläkin hetkellä kuulun kahteen kerhoon. Ystävieni "riemuksi" olen yrittänyt aina silloin tällöin ylipuhua heitäkin mukaan kirjakerhoilemaan, ja näin on tullut hankittua mm. kattilasarja, vohvelirauta ja ruokailuvälinesetti... Mutta lukeminen on hauska harrastus, ja kirjakerhot samoin, kun ne oikein oivaltaa! Kirjakerholehdestä saa hyvin tietoa uutuuskirjoista, ja kirjakerhoissa on myös oikeasti hyviä tarjouksia. Omat lukemiseni haen pääasiassa kirjastosta. Ostan kuitenkin mielelläni kirjoja lahjaksi, ja silloin käytän hyödyksi kirjakerhoja tai kauppojen pokkarihyllyjä. Silloin tällöin ostan toki itselleni myös hyvän romaanin tai keittokirjan, jotka ovat minulle myös jonkin sortin pahe.. Voisi kai sanoa, että kerään keittokirjoja. Keräily on nyt kuitenkin hyllytilan puutteen vuoksi jäissä.

Odotan jo, että pääsen lukemaan Hakille kirjoja. Olen sitä toki jo nytkin yrittänyt, lukenut katkelmia omista kirjoistani tai kovakantisia Muumi-kuvakirjoja, joissa on vain muutama lause tekstiä. Hakki saattaa jo itsekin katsella kuvia kirjoistaan, mutta silloin ei näytä olevan välttämätöntä, että kirja on edes oikeinpäin käsissä. Vielä emme voi varsinaisesti elää yhdessä kirjojen maailmaa, se hieno aika on vielä edessäpäin!

Kun olin töissä, minulla oli tapana ruokatunnilla eväitä syödessäni lukea kirjaa. Sitten kun olin jo näkyvästi raskaana, minulle sanottiin, että "Lue nyt kun vielä voit, pian ei siihen ole aikaa". Mutta se minun on sanottava, että kirjojen lukeminen ei Hakin synnyttyä ole jäänyt. Toki lukutahti on hidastunut, mutta silti olen lukenut. Jossain vaiheessa luin öisin imettäessäni - kirja piti minut hereillä, jotta sain nostettua imetyksen päätteeksi Hakin omaan petiinsä.

Tähän blogiin olen päättänyt avata Kirjallisen yöpöydän, jossa esittelen lukemiani kirjoja. Välillä ne voivat olla lastenkirjojakin. Alla juhlallinen avaus, oo-la-laa!

Kirjallinen yöpöytä: Danuta Reah, Tummat vedet
Onko murha taidetta? Taidegalleriaan ja kanavaympäristöön sijoittuva dekkari on kolmas, mitä olen tältä kirjailijalta lukenut. Kirja on pikkutarkasti kirjoitettu ja osin ahdistavakin, mutta mukana on miellyttävästi myös päähenkilöiden tunne-elämää ja poliisien arkea. Tämä ei ole mielestäni kirjailijan parasta antia, mutta kankean alun jälkeen kirja piti kuitenkin otteessaan hieman sekavaan loppuun saakka. Kirja on dekkareitten ystävälle varma valinta, joskaan ei mikään huippuelämys.