Joulu on juhlittu ja olemme palanneet kotiin. Joulu sujui Kainuussa mukavasti, ja joulu oli myös valkoinen! Kainuussa tapasin ystäviäni perheineen, ja aattona tehtiin perinteinen kynttilöiden toimitus hautuumaalle. Mummulassa Hakille annettiin joululahjaksi laiva, ja kotona matkamiestä odotti isän hankkima taaperokärry, joka onkin nyt ollut kova hitti. Hakki nauttii suuresti siitä, että häntä työnnetään kärryssä pitkin asuntoa. Hakki osaa jo seistä pieniä aikoja ilman tukea, ja kävely sujuu autettuna, myös taaperokärryn avulla! Kehitys tuntuu tällä hetkellä todella nopealta.
Hakki on päässyt myös hieman nauttimaan jouluherkkuja. Hän on saanut pari kertaa syödäkseen joulutortun, ja pari pipariakin on nakerrettu. Makean suhteen pidetään kuitenkin edelleen jonkinmoista rajaa. Hänen Aurinkoisen Korkeutensa jouluiseen ruokavalioon kuuluivat myös porkkanalaatikko, riisipuuro, luumusoppa, -rahka, kalkkuna ja lipeäkala.
Tonttulakki on nyt pistetty laatikkoon odottamaan ensi joulua. Sitä ennen viettäkäämme oikein onnellista vuotta 2009!
Kirjallinen yöpöytä
Sujata Massey, Rei Shimura yakuzan jäljillä
Olen toden totta koukussa näihin Rei Shimuroihin. Tässä kirjassa Rei Shimura työskentelee vakoojan peiteroolissa japanilaisen tavaratalon myyjänä. Erittäin mielenkiintoinen dekkari japanilaisen mafian, yakuzan, roolista liike-elämässä ja jälleen kerran hienoa kuvausta japanilaisesta arjesta.
Pauliina Susi, Lukot
Olen viime aikoina onnistunut lukemaan pääsääntöisesti varsin nautittavia kirjoja. Ja kirjat nautin pääsääntöisesti kohtuullisina suupaloina, en edes pyri ahmimaan koko kirjaa yhdeltä istumalta (mikä olisikin Hänen Aurinkoisen Korkeutensa Äitinä varsin haasteellista). Lukot oli kuitenkin kirja, jonka aina haikeasti laski käsistään, olisi pitänyt tietää heti-tässä-nyt kuinka kaikille käy. Mutta selvisihän se sitten aikanaan. Ja kirjan loppu oli pettymys. Myönnettäköön, että halajan aina onnellista loppua. Siksi kait tarinan päättyminen tilanteeseen, jossa päähenkilöiden voi todeta selviävän, pelkästään selviävän, tuntui lattealta. Luin Suden esikoisromaanin Ruuhkavuosi odotusaikanani, ja paikoitellen ahdistavankin kirjan palkitsi loppu, jossa jo häivähti onni. Onni odottaa Lukon päähenkilöitä tulevaisuudessa, ei vielä kirjan loppusivuilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti