Muutoksia tulossa

Muutoksia on tapahtumassa. Asuntomme terveyshaitat ovat saaneet meidät päätymään ratkaisuun, että minä ja lapset muutamme pois, ja lasten isä jää vielä nykyiseen kotiimme remontoimaan tätä myyntikuntoon. Asunnon tilaa ei pysty kunnolla selvittämään avaamatta lattiaa, ja se on mielestämme välttämätöntä tehdä. Tähän mennessä tehdyt remontit ovat kyllä jo parantaneet tilannetta, mutta emme voi vielä olla varmoja, että ongelma olisi täysin poistunut.
Minä ja lapset muutamme kävelymatkan päähän nykyisestä kodista asumisoikeusasuntoon. Ja muutamme rivitalosta kerrostaloon, mutta suunnilleen saman kokoiseen asuntoon. Hoitopaikka säilyy ennallaan, eli kaikki ei sentään muutu. Asumisoikeusasunnon hankinta edellytti myös "retkeä" pankkiin lainapapereita allekirjoittamaan. Lähdimme yhtenä perjantaina (hoitovapaapäiväni) junalla pankkireissulle, ja Hakki oli motivoitu tähän lupaamalla käynti hampurilaisravintolassa. Maistui ruoka Pampulallekin..

Yhtenä toisena perjantaina teimme sitten vähän hauskemman retken, kävimme nimittäin Fallkullan kotieläintilalla. Näimme lehmiä, possuja, kanoja, vuohia, pupuja, lampaita, ponin ja kaksi hevosta. Ja Hakille löytyi myös puinen ratsu, jolla hän pääsi vähän ratsaillekin.

Jään tämän viikon jälkeen pariksi viikoksi lomalle, ja sinä aikana muutto tapahtuu. Ensin keskityn viikon pakkaamiseen ja muuttamiseen, ja lapset saavat olla hoidossa, toisen viikon lomailen heidän kanssaan uudessa kodissa. Vähän tämä kaikki jännittää ja pelottaakin, mutta eiköhän se tästä. Parempiakaan vaihtoehtoja ei oikein mieleen tullut!

Kirjallinen yöpöytä: Tuija Lehtinen, Kolme miestä netissä
Tuija Lehtisen Kolme miestä netissä oli pitkästä aikaa oikein kunnon viihderomaani. Hauska ja kevyt, mutta ei silti mikään yksioikoinen. Kirjan teemoja olivat siirtolapuutarhamiljöö, taksikuskin työ, viivästyneen gradun teko, nettisuhteet.. mielenkiintoisia juttuja lukea. Päätin lukemisen ohessa, että en ala koskaan haaveilla siirtolapuutarhamökistä..! Yksi juttu minua kyllä jaksaa Tuija Lehtisen kirjoissa hämmästyttää - miksi sitä turkisten käyttöä pitää joka kirjassa tuoda esille? Tämä on jo ihan selkeää kannanottoa turkisten puolesta, vai ajatellaanko tässä, että kevyen viihteet ystävät eivät tee ratkaisuja eettisin perustein vaan myös toimivat kuluttajina kevyesti? Minua jo vähän häiritsee. Mutta kirjasta jäi kuitenkin hyvä mieli, siinä oli vinkeriä sanoja ja iloinen tunnelma!

Kirjatorni: Riina ja Sami Kaarla, Muumipeikko auttaa ja Muumipeikko eksyy
Hakki tykkää kovasti Riina ja Sami Kaarlan luukkukirjoista Muumipeikko auttaa ja Muumipeikko eksyy. Kirjoissa on hyvin vähän tekstiä, mutta vähinkin sanoin saadaan rakennettua jännittävä tunnelma, jota luukkujen aukominen vielä lisää. Pampulakin hihkuu innosta, kun luukkuja raotetaan. Haluaisi hän myös itsekseen niitä katsella, mutta ei saa. Koska ne eivät enää sen jälkeen olisi luukkukirjoja.