Hakki, kestovaippailija

Minä käytän Hakilla kestovaippoja. Valinnan taustalla vaikuttavat vihreät arvot; en halua, että Hänen Aurinkoisen Korkeutensa vaipat ovat kaatopaikalla lisäämässä jäteongelmaa. Ei myöskään ole yhtään paha sekään, että kestovaippailu on halvempaa kuin kertakäyttövaippojen käyttö. En ole tässä asiassa mitenkään fanaattinen: kertakäyttövaippoja on koko ajan varalla, ja käytän niitä reissussa ja silloin tällöin yövaippoina. Kun kertsi on yövaippana, ei tarvitse miettiä, riittääkö imukyky - se tuntuu toden totta aina vain riittävän ja riittävän. Kun olen ollut erityisen väsynyt, rintatulehduksen kourissa tms., niin silloin on tuntunut helpottavalta ajatella, että ei tarvitse miettiä, onko vauva jo liian märkä, vaan on voinut vain imettää ja jatkaa unia, kertsi hoitaa homman! Mutta olen kyllä sitä mieltä, että muutoin kestovaipat ovat luotettavampia kuin kertakäyttöiset. Ehkä minä en osaa kiinnittää niitä tarravaippoja kunnolla, mutta on joka tapauksessa rasittavaa, että vaipat valskaavat yläreunasta ja siinä on sitten vaatteet märkänä ja pahimmassa tapauksessa sänkykin. Lomailimme juhannuksena mummolassa, ja silloin tuherrettiin kertakäyttövaippojen kanssa eikä säästytty vahingoilta. Kahtena yönä pissa kasteli petin. Tuo loma oli pitkästä aikaa pitempi jakso kertakäyttövaippojen kanssa, ja kyllä tuli jo ikävä Hakin tuttua ja turvallista rättivarastoa. Toki vahinkoja on sattunut kestovaippojenkin kanssa, mutta tänä päivänä vannon kyllä kestovaippojen nimeen.

Kun H.A.K. syntyi, yritin aluksi pelata harsovaippojen kanssa. Se ei oikein onnistunut. Kun haastava taittelu alkoi luonnistua, tuntui paketista tulevan niin paksu, että Hakki oli kuin ampiainen. Origami-taittelun sisäisti ensin muuten Hakin isä, ja hän sitten opasti kädestä pitäen minuakin. Muutoin olisi jäänyt varmasti sekin taito oppimatta, ne kaavakuvat taitoksista ja käännöksistä olivat minulle silloin jotenkin aivan utopiaa.

Olin saanut ystävättäreltäni erilaisia kestovaippoja kokeiltavaksi, ja pari ensimmäistä kuukautta meni loppujen lopuksi niin, että käytin pääsääntöisesti kertakäyttövaippoja, mutta etsin samalla sitä meille toimivaa kestovaipparatkaisua. Kun ratkaisu oli tehty, tein hankinnat luonnollisesti netin kautta, nettishoppailuhan on äitiyslomalaisen salaisia paheita...

Meidän vaipat
- Imse Vimse Flanellette -sisävaippa, 12 kpl
- Happy Nappy - trikoovaippa (sisävaippa), 11 kpl
- Imse Vimse Organic Terry sisävaippa, 1 kpl
- vaippakuoret: Imse Vimse Soft ja Bummis SWW, yhteensä 4 kpl käytössä nyt, mutta kasvamisen myötä ostettava uusia
- + erilaisia lisäimuja (Imse Vimse, Hemp Hour, Popolino, DreamNappy), mummulta tulossa täydennystä, jota hän on ommellut edellä mainittuja jäljitellen
- Happy Nappy Bat -lisäimut, 5 kpl, laatikon perällä, ei käytössä

Nyt kun H.A.K. on jo lähes 8 kk, on noista vaipoista jo aika tavalla käyttökokemusta. Minähän ostin noita yhden koon sisävaippoja (jotta ei tarvitse jatkuvasti olla shoppailemassa...), mutta Happy Nappysta on sanottava, että pienelle vauvalle se oli aika vaikea kääriä pitäväksi. Se ei myöskään ole erityisen imukykyinen, toimii kuitenkin ihan mukavasti tanakan lisäimun kanssa. Imse Vimsen Flanellette on HYVÄ. Mutta Organic Terry on vielä PAREMPI, ja niitä haluaisin ostaa muutaman lisää... On muuten uskomatonta, miten nämä vaipat voi kiehtoa! Bummis-vaippakuoretkin ovat niin hauskoilla kuoseilla tehtyjä; sammakoita, viidakko eläimineen... En olisi aikoinaan arvannut, että vaippojen ostaminen voi tulla suoranaiseksi houkutukseksi! Ei kertakäyttövaipoista kyllä tällaista iloa saakaan kuin näistä kankaisista, joihin kiintyy, ja joiden käyttäminen tuntuu eräänlaiselta vauvan hellimiseltä.

Jotta kestovaippailu onnistuisi, täytyy mielestäni pitää vaipanvaihdosta. Jos se osa vauvanhoitoa on vain välttämätön paha, on vaikeampi motivoitua harjoittelemaan kestovaippojen sujuvaa käyttöä ja jaksaa kestovaipoista väkisinkin koituvaa pyykkirumbaa. Epäilen myös, että joskus kestovaippoja vastustavat isät. Meillä Hakin isä ei jaa kanssani vihreätä ajatusmaailmaa, mutta hän on kuitenkin tullut mukaan kestovaippailuun ilman suurempia mutinoita. Silloinkaan, kun maitokakka oli valunut vaipasta potkuhousujen lahkeeseen, ei lähdetty kyseenalaistamaan itse kestovaippailua. Kakkakatastrofi siivottiin yhteisvoimin, ja minä mietin, mikä siinä käärimisessä menikään pieleen... Harjoitus ei tee välttämättä mestaria, mutta aika kätevän vaipanvaihtajan kuitenkin. Kyllä lähtee! :-)

Ja kun taas käärin Hakkini puhtaaseen, kuivaan vaippaan, lausun hänelle verkkaan meidän oman vaipanvaihto"lorun":

"Pehmeät kankaat
hellivät Hakin
herkkää pyllyä.."